Kevät on täällä!

Aurinko lämmittää, linnut laulaa ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Kevät on tullut ja palstahommat voi vihdoin aloittaa!

Menneen syksyn ja talven aikana on tapahtunut kaikenlaista aina keittiöremontista perheenlisäykseen asti, mutta silloin tällöin ajatuksissa on ollut myös pikku puutarhaplänttimme ja tuleva kesä.

Mato Matala

Piipahdin palstalla pari viikkoa sitten ensimmäisen kerran talven jälkeen katsomassa miltä palstalla näyttää ja onko kaikki lumet sulaneet. Hankin myös ison säilytyslaatikon kastelukannuille ja muille tavaroille ja kävinpä innoissani ostamassa jo muutamat siemenetkin.

Viime viikon lauantaina marssimme sitten koko perheen voimin palstalle. Veimme säilytyslaatikon ja työkalut mukanamme ja aloitin maan tasoittelun. Syksyllä muokattua maata oli nyt tosi helppo käsitellä ja bongasinpa sieltä muutamia kastematojakin! Enpä ole koskaan aiemmin ollut yhtä innoissani kastemadoista ja maan tuoksusta...

Merkkailin kepakoilla penkkien paikkoja valmiiksi. Sain myös lainaan kolme puukehikkoa (kiitos Petra!) ja ne sijoitetaan toiseen reunaan, jossa on myös vanha puulava parvekkeeltamme. Sain äidiltäni hyvän vinkin, että juniorille varataan myös oma pläntti. Päätinkin, että vanhaan parvekelavaan saa juniori tehdä ihan oman kasvimaan ja kylvää itse haluamansa siemenet ja hoitaa sitä ihan itse. Ehkä se lisää innostusta tulla kasvimaalle hommiin. Omat puutarhahanskat ja haravakin on jo hommattu! Uusin tulokas, minioni, saa luvan viihtyä vaunuissa sillä välin kun muu perhe puuhastelee ja ainakin ensimmäinen visiitti lupasi hyvää.

Pohdin viime kesänä ja syksynä moneen kertaan sitä, jyrsisinkö/jyrsityttäisinkö maan vielä keväällä uudelleen ja nyt olen päättänyt olla tekemättä sitä. Syksyllä tehtiin suuri työ (okei, appiukko teki) kääntämisen ja kitkemisen kanssa ja lisäksi talvi on tehnyt tehtävänsä ja maa tuntuu nyt pehmeältä ja "kuohkealta". Jotain lannoitetta täytyy vielä laittaa, mutta nyt pitäisi lähteä lannoitekaupoille katsomaan mitä on tarjolla ja selvittää millainen määrä puoleen aariin olisi hyvä laittaa.

Lainasin viime kesänä kirjastosta Suomalainen piha ja puutarha -kirjan, joka osoittautui hyväksi opukseksi ja nyt kävin ostamassa sen kaupasta omakseni. Kirjassa kerrotaan selkeästi puutarhan hoidosta ja olen jo lukenut sitä paljon. Kiertoviljely on ihan ehdoton ja tein jo alustavaa suunnitelmaa siitä, mihin istutan mitäkin. Perunaa tulee yhteen reunaan pitkä penkillinen ja taidan testata paria eri lajiketta. Sitten tulee monta pienempää penkkiä, joihin laitan mm. porkkkanaa, sipulia, maa-artisokkaa, salaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, hernettä, jne. Kirjassa on selostettu hyvin se, mitkä kasvit viihtyvät hyvin keskenään ja mitä kannattaa mihinkin viljellä. Esimerkiksi porkkana ja sipuli viihtyvät hyvin keskenään ja karkoittavat toistensa tuholaisia tehokkaasti. Lisäksi reunoille kylvetään kukkien siemeniä, jotta saadaan vähän väriäkin puutarhaan. Toiveissa on, että auringonkukista kasvaa isoja!

Palstalla on vanha mustaherukkapensas jota jo menin viime kesänä leikkelemään, vaikka ei olisi ehkä kannattanut. Saa nähdä tuleeko siihen ensimmäistäkään marjaa. Mietin pitäisikö viereen laittaa pari pensasta lisää, siinä olisi nimittäin sopivasti tilaa. Vai heivaisiko sen vanhan herukkapensaan kokonaan pois... Palstalla kasvaa myös mansikkaa ja sitä jätettiin vähän. Jos marjoja tulee ja ne maistuvat hyviltä, mansikat saavat jäädä, jos ei, saavat ne lähtöpassit syksyllä.
Ja sitten huomattiin, että kompostin vieressä kasvaa valkosipulia, tai ainakin tuoksun perusteella se on valkosipulia. Uskaltaakohan sitä syödä?

Kompostin vieressä kasvaa valkosipulia, tuoksu on mahtava!

Suunnitelmia on siis aika paljon, mutta jää nähtäväksi kuinka moneen kertaan nämä suunnitelmat muuttuvat ja miten hyvin ne lopulta saadaan toteutettua. Intoa ei ainakaan (vielä) puutu!