torstai 25. toukokuuta 2017

Helatorstain palstailut

Helatorstaina oli päivällä aikaa käydä juniorin kanssa palstalla. Otin loput kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimet mukaan ja istutin ne kasvilavalle. Kun avasin luukun, huomasin heti, että yhden taimen lehteä oli syöty ja syypää mateli vieressä. Kotilot ovat heränneet talviuniltaan ja pari yksilöä kai kuvitteli, että olin laittanut niille juhla-aterian valmiiksi. Olin onneksi ottanut lasipurkin jo mukaan palstalle näitä pikku paskiaisia varten ja niinpä ne viettävät loppuelämänsä pilttipurkissa.


Kurkkuja ja tomaatti 

Kesäkurpitsat
Yksi toinenkin ei niin mieluisa yllätys odotti palstalla. Ampiainen oli tehnyt pienen pesän alun meidän säilytyslaatikkoon ja siellä pörräsi pari tyyppiä. Pesä oli kannessa ja sain sen otettua onneksi pois ilman pistoksia. Vähän kuitenkin jännitti, sillä edellisestä pistosta on yli kolmekymmentä vuotta aikaa ja muistan vieläkin kuinka paljon se sattui. Juniorikin ymmärsi pysyä operaation aikana kauempana. Siellä ne vielä pörräilivät, mutta täytyy toivoa etteivät palaa takaisin vaan rakentavat pesänsä jonnekin muualle ja mielellään mahdollisimman kauas.  

Parasta koko reissussa oli se, että huomasin kuinka monta uutta maa-artisokan alkua palstalta puskee. Maa-artisokka todella leviää helposti, eikä se haittaa yhtään. Yritin kitkeä rikkaruohot varovasti, mutta kyllähän sitä vähän väliä nousi mukulanalkuja, mutta laitoin ne vaan takaisin maahan. Reilu viikko sitten palstalle oli ilmestynyt muutama maa-artisokan mukula, jotka eräs palstanaapuri oli tuonut, sillä hän tietää, että pidän niistä. Laitoin nekin nyt maahan ja annoin pari toiselle palstanaapurille, jolle olen hehkuttanut maa-artisokan ihanuutta jo monta kertaa. Antaa hyvän kiertää! 

Maa-artisokkaa pukkaa 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Ensimmäiset istutukset

Viime perjantaina mies lähti vaihtamaan jyrsimen takaisin junioriin ja me roudattiin minionin kanssa palstalle kasvilava. Yritin kitkeä kasvilavan alustan mahdollisimman hyvin. Lauantaina istutin sinne itse kasvatetut kesäkurpitsan taimet ja yhden avomaankurkun. Taimet tosin tippuivat kyydistä matkalla palstalle ja saivat vähän osumaa, varsinkin avomaankurkku ja veikkaanpa ettei se selviä. 
Kasvilava löysi vihdoin paikkansa
Kotona on vielä lisää itse kasvatettuja avomaankurkun ja kesäkurpitsan taimia ja täytyisi löytää aikaa niiden istuttamiselle. Normaalisti olisin odottanut vielä ainakin pari viikkoa ennen istuttamista, mutta nyt on ollut niin lämmintä ja vaikka tulisikin kylmempää, kasvilavan pitäisi suojata hyvin kylmältä. Lauantaina tein myös yllättävän löydön. Parsat puskevat uutta niiden viime vuotisten vierestä! Aika hienoa, sillä olin jo ajatellut, ettei niistä mitään tule. Jos ne nyt selviäisivät tämän kesän ja ensi talven, niin ehkä ensi vuonna ne kasvaisivat jo sellaisiksi, että niitä voisi syödä. Ellei joku taas pölli niitä...
Kun oikein tarkkaan katsoo, näkee uusia parsanalkuja
Sunnuntaina hain puutarhalta siemenperunoita, sipulia ja pienen runkotomaatin ja iskin senkin sinne kasvilavalle, saa nähdä miten se siellä pärjää.
Perunat ja sipulit istutin avomaalle, perunat kahteen laatikkoon ja sipulit yhteen. Viime vuonna kasvatin siemenistä sipulit ja niistä tuli aika pieniä. Toivotaan, että nämä pikkusipulit kasvaisivat nyt isoiksi. 

Sipulilaatikko

Näissä lepää Timoja
Tänään pitäisi vielä koulia tomaatin taimet ja viedä loput kesäkurpitsat ja avomaankurkut kasvilavalle. Muuten ne kasvavat vain pituutta meidän ikkunalaudalla. Ehkä saan illalla juniorin avuksi. On muuten paljon kivempi, että kotona on juniori eikä jyrsin. 


torstai 18. toukokuuta 2017

Möyhintää ja möyrimistä

Viime sunnuntaina vaihdettiin juniori jyrsimeen viikoksi. Keskiviikkoiltana oli vihdoin aikaa mennä palstalle hommiin ja kaikki ne alueet, jotka piti möyhiä saatiin möyhittyä. Heittelin kanankakkaa maahan ja sinne se katosi kivasti sekaan. Juniori oli siis viettämässä laatuaikaa isovanhempiensa kanssa, mutta minioni oli palstalla mukana ja jaksoi yllättävän hyvin istua rattaissa ja katsella, kun me miehen kanssa paiskittiin hommia. Pääsi minionikin lopulta maahan möyrimään, kun oli vähän turvallisempaa ja möyhentimet pistetty pois tieltä.

Möyhennin möyhii

Minioni tutustuu tiluksiin

Mies halusi isomman alueen laatoituksen eteen (enemmän tilaa grillaamiselle) ja niinpä salaattipenkki siirrettiin pois vanhalta paikaltaan ja laitettiin raparperin ja maa-artisokkien läheisyyteen. Lisäksi meidän viime vuotinen perunamaa pilkottiin neljään pienempään penkkiin. Toiselle puolelle, joka viime vuonna oli vähän vähemmällä käytöllä, tulee nyt kolme isompaa penkkiä. Kompostin vierestä tuhottu mansikkamaa vaihtuu viime vuonna alennuksesta ostettuun kasvilavaan ja sinne laitetaan tomaattia ja kurkkua. Ja siihen eteen tulee ehkä vielä yksi pikku penkki salaateille. Palstalle tulee tänä vuonna useampikin salaattipenkki, vähän eri paikkoihin. Mun suunnitelmat tälle vuodelle menee siis vähän uusiksi, mutta ei se mitään, nyt tulee palstan neliöt vähän järkevämmin käyttöön. Itse asiassa tuntuu, että siellä on nyt sitä tilaa tosi paljon enemmän. (Mitä mä siellä oikein kasvatan, muutakin kuin rikkaruohoa!?!)



Tosi moni on jo laittanut pottuja, porkkanaa ja sipulia maahan. Mietin tässä, että jos sitä sitten itsekin laittaisi tänä vuonna vähän aikaisemmin, noin niinkuin testimielessä. Ja kun on luvattu lämpöistä viikonloppua. Kasvilavalle voisi laittaa itsekasvatetut avomaankurkun taimet ja kesäkurpitsatkin, jos mahtuu, mutta jättäisi kuitenkin tilaa yhdelle tomaatille. Perunatkin voisi laittaa jo, sillä ne menee pariin laatikkoon, koska kierron mukaan ne menevät sinne, missä oli viime vuonna porkkana ja sipuli. Hallaharsoa vaan päälle, niin olisivat suojassa pakkasöiltä, jos sellaisia vielä tulee. 

Viime vuonna ostin porkkanaa, sipulia, hernettä ja härkäpapua lukuunottamatta kaikki valmiina taimina. Tänä vuonna kylvetään sellaisia vihanneksia, joita ei viime vuonna ollut ollenkaan ja meinasin laittaa ne ihan siemenestä. Palsternakka, punajuuri, retiisi ja pinaatti ovat ainakin ihan uusia. Saa nähdä näkeekö ne päivänvaloa ollenkaan.

Eilisestä möyhimisestä jäi paljon hommaa ja niinpä tänä aamuna mentiin minionin kanssa palstalle. Minioni möyri märässä maassa ja sotki naamansakin pariin otteeseen mutaisella rukkasella. Tästä piti tietysti ensin ottaa kuva ja vasta sitten pyyhkiä. Hän oli vastustuskykyä hakemassa. Ja mikähän älynväläys muuten oli laittaa taaperolle kurahousut ja kurahanskat, mutta jättää saappaat kotiin?! Saattaa olla meidän taimet vaarassa, kun minioni pääsee palstalle säätämään. Hänen mielestään oli nimittäin ihan ok kontata ruohosipulin ja lipstikan yli pois palstalta ja äitiä karkuun. Sain suurinpiirtein kaikki penkit tehtyä, jotka eilen jäi kesken tai tekemättä, mutta nyt sieltä pitäisi sitten nyppiä kaikki rikkaruohojen juuret pois. Ja kasvilava pitäisi roudata myös paikalle. Ei se työ tekemällä lopu ja muita latteita sanontoja. 






maanantai 8. toukokuuta 2017

Palstakausi korkattu

Viikonlopun aurinkoiset kelit innosti ulkoiluun ja niinpä lauantaina polkaistiin palstakausi käyntiin, roudattiin pallogrilli takaisin palstalle ja grillattiin makkarat ja maissit. Oikeastaan suurin syy kauden aloitukselle juuri nyt oli roskalava, joka oli vain tänä kyseisenä viikonloppuna alueella. Siistin käytäville jätetyt maa-artisokan varret jätesäkkiin ja siistin myös vihdoin kompostia. Kompostiin heitetty herukanjuurakko olisi aloittanut maatumisen meidän kompostissa ehkä joskus ikuisuuden päästä. Nyt päästiin siitäkin vihdoin eroon. 

Krookukset, narsissit ja tulppaanit ovat jo puskeneet kunnolla pinnalle, mutta kukkii ehkä vasta loppukesästä, jos ollenkaan. Yksi narsissi kuitenkin kukkii palstalla ihan hassussa paikassa, enkä tiedä mistä se on sinne joutunut. En ainakaan muista laittaneeni siihen kohtaan mukuloita. Ja valkosipuleistakin neljä yrittää kasvaa. 

Lonely rider 

Koska kukaan ei muistanut, että haravat ja kuokat vietiin varastoon talveksi, oli palstan siistimistä varten käytössä ainoastaan lapio ja pikku kuokka. Kuopsutin kaikki laatikot läpi, revin rikkaruohot pois ja moikkailin matoja, joita oli ilokseni jokaisessa laatikossa. Muutenkin laatikoiden multasaviseos tuntui yllättävän kuohkealta. Sanoin juniorille, että pitäisi tehdä "Tervetuloa madot!" -kyltti madoille, johon hän fiksuna totesi, että sen pitäisi kyllä olla matojen kielellä... Niinpä niin. Taitaa jäädä kyltit tekemättä, kun ei puhuta matoa. 


Siistit laatikot odottaa taimia 

Lauantaina oli niin kivaa ja haravat olivat edelleen siellä varastossa, joten päätin sunnuntainakin pistäytyä palstalla ja viedä loputkin tavarat takaisin. Ja parit kuivuneet yrtit, timjami ja oregano, jotka olin pelastavani talven julmalta kylmyydeltä, mutta jotka kuitenkin kuihdutin ikkunalaudalla lähes kuoliaiksi pääsivät takaisin yrttipenkkiin. Toivotaan, että ne toipuvat järkyttävästä ja vähävetisestä talvesta meidän keittiön ikkunalaudalla ja innostuvat kotiinpaluusta ja alkavat jälleen vihertää. Onneksi yrttipenkkiin jääneet kaverit ovat jo heränneet kevääseen. Mintut, lipstikka, viinisuolaheinä ja ruohosipuli elää ja voi hyvin. Sitruunamelissassakin oli pieniä vihreitä lehdenalkuja. 


Reppanat: timjami ja oregano 
Lipstikka ja ruohosipuli 

Viinisuolaheinä 

Mintut

Viikon päästä saadaan appiukon möyhennin (tälle laitteelle on olemassa joku ihan oikeakin nimi) taas lainaan ja sitten päästään möyhentämään kaikki muut alueet. Kanankakkaa on vielä viime vuodesta jäljellä ja sitä sekoitetaan sitten sekaan. Puutarhamultaakin ostettiin jo tarjouksesta. Ja muutamat taimet laitettiin juniorin kanssa vapun jälkeen tulille, vaan ei ole kummoiset odotukset niiden suhteen. Se hyvä taimipuoti on edelleen hakusessa.