Hiljaiselosta huolimatta mielessä on kuitenkin aika ajoin pyörinyt palstan kasvien vointi, kun sitä lunta ei sitten suojaksi satanutkaan. Suurin huoli on kuitenkin ollut syksyllä omalle pihalle istutetusta pionista, köynnöskärhöstä ja villiviineistä. Niille olisi saanut tulla pakkaselta ja talven tuulilta suojaava lumikerros, mutta luonto päätti tänä talvena toisin. On kyllä tosi harmi, jos pioni ei selviä, mutta sen näkee sitten keväämmällä.
Yhtenä viikonloppuna tein jo innoissani suunnitelmia palstalle, että mitä mihinkin tänä vuonna istutetaan, mutta ne suunnitelmat tulevat muuttumaan, sillä tilasin juuri muutamia taimia joita ei vielä suunnitelmissa ollut. Tänä vuonna testataan miten palstalla menestyy juuriselleri, piparjuuri ja salaattifenkoli. Lisäksi tilasin yhden paprikan taimen, kolme eri tomaatin tainta ja kolme eri avomaakurkun tainta. Nämä tosin saavat kasvaa meidän parvekkeella ja pihalla. Ja koska tomaatit ja kurkut eivät vie tilaa palstalta, voisi sinne istuttaa muutaman mansikan taimen.
Ensi kesänä hommia riittääkin tuplasti, sillä työsarkaa riittää myös omalla pihalla. Sieltä pitää poistaa yksi tuija, joka näyttää siltä, että se olisi vain tiputettu sinne jostain taivaalta. Kyseinen ikivihreä ei sovi sinne ollenkaan ja saa siis lähtöpassit. Lisäksi sieltä pitää kaivaa ylös jonkun puun (jota en tunnista) kanto versoineen. Syreeni saa jäädä, vaikka vähän reppana onkin. Omenapuuta pitää leikata ja varmaan aika rankalla kädellä, samoin kuin punaherukkapuskaa. Yhteen kohtaan pitää rakentaa kunnon kukkapenkki ja tarkistella vähän miten muissa paikoissa kukat kasvaa. Tehdään tänä kesänä se mitä ehditään ja loput sitten ensi vuonna. En ota turhaa stressiä. Enkä malta odottaa, että pääsee taas palstalle hommiin ja laittamaan omaa pihaa kuntoon!
