maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kyllä siellä jotain kasvaa!


Palstalla riittää edelleen kitkemistä, vaikka suurin osa ”horsmasta” on jo kiskottu pois ja sullottu jätesäkkeihin. Säkit (niitä on nyt yli kymmenen) pitäisi kuljettaa johonkin sorttiasemalle, sillä miinuspuolena Pukinmäen viljelypalstoilla ei ole mitään yleistä paikkaa, jonne rikkaruohot voisi viedä.


Sain yhtenä iltana palstalla heiluessani ahaa-elämyksen, pitää tehdä palstan nurkkaan komposti, jonne voisi laittaa jo osan kitketyistä ”horsmista”.  Mutta millainen kompostin pitää olla, miten se ihan oikeasti toimii ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon?
Olen hieman vilkuillut toisten palstoille. Monilla palstoilla on puukehikko ja osassa olen nähnyt sellaisen rautalankakehikon. Sellainen avoin on kai helpoin vaihtoehto, mutta siinä kompostoituminen kestää paljon pidempään kuin suljetussa.

Kaikesta huolimatta lähden ehkä kuitenkin tuolle avoimen kompostin linjalle ja taidan hommata sellaisen rautalankakehikon. Täytyy vain tehdä nurkkaan hyvä paikka sille. Pohjalle olisi hyvä laittaa vaikka oksia, jotta komposti saa happea ja oksia minulla on. Leikkasin nimittäin herukkapuskasta pois kaikki vanhat ja kuolleet oksat ja pari ihan hyvääkin oksaa. Olisi ehkä kannattanut lukea ensin, että herukkapensasta kannattaa leikata vasta keväällä. (Hups!)
Taidan ehkä tutkia tätä kompostointiasiaakin vähän lisää…

Kompostin lisäksi tarvitsemme lukittavan laatikon, jossa voi säilyttää työkaluja, kastelukannua ja muita tarpeellisia välineitä, jottei tarvitse joka kerta kantaa kaikkea kotoa ja takaisin.  

Ensin kuitenkin pitäisi saada maa möyhittyä…
Viljelypalstalta voi jostain (ihan vielä ei ole selvinnyt mistä tarkalleen ottaen) vuokrata jonkinlaisen kyntölaitteen. Kyntöpuuhiin ei kuitenkaan kannata alkaa, kuin vasta sitten, kun mansikoista on korjattu sato. Appiukko neuvoi, ettei mansikoita kannata siirtää kukinnan aikana, silloin ne kuivuvat, vaan odottaa, että niistä saa marjoja ja sen jälkeen ne kestävät siirto-operaation.

Ja siellähän on kuin onkin muutama mansikan mollukka! Viikon kestäneen kotimaan matkailun aikana muutama mansikka oli kypsynyt ja osa niistä on jo mennyt parempiin suihin. En ole täysin varma ovatko asialla olleet kotilot (joita on palstalla ehkä miljoona) vai linnut. Joka tapauksessa laitoimme mansikoiden päälle nyt rastasverkkoa, jottei ainakaan linnut pääse syömään loppuja marjoja.


Nyt vain odotellaan, että mansikat kypsyvät kokonaan ja sitten maistetaan!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti